Nilkkurit aka combat boots

Syksyn tullen olen laittanut tennarit kaappiin ja siirtynyt nilkkureihin. Toki ensin piti löytää uudet, uutuuttaan kiiltävät. Edellinen pari alkoi näyttää jo varsin kuluneelta. Toki onhan tuo kenkäpari jo monen vuoden jälkeen rutkasti askeleita ottanut ja katuja nähnyt. Olenhan käyttänyt niitä jonain vuonna miltei vuoden ympäri, sillä meneväthän nilkkurit niin hameiden, sortsien, mekkojen kuin farkkujenkin kanssa.

Tässäpä uusi pari! Ihastuin näihin nilkkureihin heti, kun näin ne ensi kerran liikkeen näyteikkunassa. Seuraavana päivänä piti käydä ostamassa ne ja aika kiireellä meninkin, jotta ehtisin saada ne, ennen kuin joku muu ihastuisi niihin. (Eikös tämä päde myös miesten suhteen, hah hah! Jos hyvä löytyy, niin pitää napata se nopeasti kainaloon).

Yllä olevat ihan uudet ihanuudet ovat Marc Cainin mustaa nahkaa olevat nilkkurit, joissa on metallisia koristeita.

Toiset, joihin ihastuin, ovat Pavementin kiiltonahkaiset mustat nilkkurit, joissa myöskin on metallisia yksityiskohtia. Harmiksi Pavement-nilkkureissa ei ollut enää omaa kokoani jäljellä, kun kävin toistamiseen katsomassa. Tällaiset kiiltävät kyllä haluaisin vielä lisäksi, mutta pärjään kyllä ilmankin. Ehkä…

Aikaisemmat Wondersin nilkkurit jäävät minulla nyt huonomman kelin kengiksi. Ne ovat vielä käyttökelpoiset ja hyvät jalassa, koska nahka on entisestäänkin pehmennyt ja jalkani tuntuvat olevan kuin kotona niiden sisällä.

Wearing color cream

Sama mekko, mutta eri lokaatio ja sehän tarkoittaa eri tunnelmaa. Minulla oli päälläni tämän kesän ihanin kermansävyinen vaalea vekkimekko, lämpimänä, mutta pilvisenä lauantaina. Se olikin tämän kesän toiseksi viimeinen lämmin päivä. Tiesimme sen, että kesä alkaa olla ohi ja olisi syksyn vuoro. Siispä vielä kerran pukeuduin tähän mekkoon, kesäkauden lopuksi. Nyt mekko saa jäädä odottamaan seuraavaa sopivaa säätä ja päivää, jona pukeudun tähän uudelleen. Ehkä ensi kesänä sitten.

Wearing second hand pleated dress, my years old brown suede sandals and Michael Kors suede bucket bag. I guess I have to say: I love suede!

Katajanokalla teimme visiitin The Palm -baarin terassille ja nautimme raikkaat ja niin hyvät Mojitot. Sanoimme heipat kesälle ja totesimme: tulkoon syksy ja sen tunnelmalliset illat.

The Palm Terrace and Bar serves sooo good Mojitos.

Sky was cloudy, drinks were delicious and I was little bit sad to say goodbye to summer.

Autumn has come and I have to store my cream coloured pleated dress until it is warm and sunny again. Oh, so sad. But on a good note: I have so many other dresses to wear this fall and even winter, cheers to that!

Lounas ilman Versacea

Ei, en pukeutunut Versaceen, vaikka niin monet täällä tekevät…

Miami Beachin Ocean Drivellä oleva upea välimerellisen rakennustyylin omaava huvila on tullut tunnetuksi Versace Mansionina, jonka historiasta monet jo tietävätkin*. Rakennus kantaa nimeä Casa Casuarina, jossa toimii nykyisin hotellin lisäksi ravintola nimellä Gianni’s. Gianni’s on suosittu lounas-ja illallispaikka, enimmäkseen ehkä sen vuoksi, että tämä paikka halutaan nähdä ja kokea, sekä ottaa muutama kuva siinä ohella. Vai olisiko ne kuvat juuri se tärkein juttu tässä kokemuksessa?

Olin kuullut, että ravintola olisi tutustumisen arvoinen. Tein siis pöytävarauksen lounaalle ja odotin innoissani pääseväni tutustumaan miljööseen. 

Versacemaisen värikäs ja kiva tunnelma.
Olin toivonut pöytää uima-altaan läheltä, sillä halusin nähdä paikan upean laatoituksen ja värikkään mosaiikin. 
Gianni’s alkupalasalaatti ja jälkiruokasorbetti. Molemmat herkullisia!
Pääruoaksi lohta ja kasviksia. Terveellistä!
Lounasasuna uusi vaaleansininen mekko ja asusteena uudet Kate Spaden aurinkolasit. Muu asu on jo ennestään tuttua, omasta kaapista.

No, tykkäsinkö ruuasta? Täytyy sanoa, että ruoka oli ihan menettelevää, ei mikään huikea gourmet-kokemus. Toki, olihan kyseessä lounas eikä illallinen, niin odotukset eivät olleet niin korkealla. Lähiruokaa suosivana en viitsi nyt ottaa kantaa siihen, onko ekologista tuoda Floridaan lohta jäämereltä tai meriahventa Välimereltä (ellei jälkimmäinen ole viljelty Connecticutissa)… Pidin kuitenkin alkuruokasalaatista, jälkiruuan sitruunasorbetista ja ruokajuomista. Sorbetti oli niin hyvää, mehukasta ja raikasta, sopi täydellisesti Floridan lämpimään iltapäivään, jossa lämpötila lähenteli kolmeakymmentä celsiusastetta. Pieni tuulenvire, puolipilvinen päivä sekä pöytiä varjostavat aurinkovarjot pitivät olon juuri sopivana. Ulkotilassa ei tullut kuuma ollenkaan. Keskikesän helteellä suosisin kyllä sisätilaa, jossa ilmastointi pitäisi tilan miellyttävänä olla.

Ruokailukokemuksesta mieleeni jäi huono asiakaspalvelu, tarjoilija ei näyttänyt keskittyvänsä työhönsä tarpeeksi. Pöydästämme puuttui osa aterimista ja tarjoilija toi juomatilaukset väärin, vaikka toisti sen tilaustamme tehdessä oikein, taisi kirjoittaa muistiinkin. Ehkä illallishenkilökuntaan on panostettu enemmän, jäin miettimään.

Ihan hyvin puukello käy näin nättiin asuunkin ja italialaiseen tunnelmaan, mietin. Ranteessa tyylikäs Havu-kello, suomalaista suunnittelua.

*Casa Casuarina on rakennettu vuonna 1930. Talo tuli erityisen kuuluisaksi, kun italialainen muotisuunnittelija Gianni Versace osti talon itselleen vuonna 1992 ja taloa alettiin kutsua Versace Mansioniksi. Surullisen kuuluisaksi talo muuttui, kun Gianni murhattiin kotitalonsa edustalle vuonna 1997. Versacen leima ja design ovat yhä vahvana talossa ja talo onkin Yhdysvaltain kolmanneksi kuvatuin ”koti” Valkoisen talon ja Gracelandin jälkeen.

I recently had a lunch in the former Versace Mansion, Casa Casuarina. At the lunch, I wore a blue eyelet dress. And of course, like many other, I used the opportunity and took a few pictures while spending an hour or two there.

Vogue has a good article about this former Versace Mansion. The villa has also been seen in The American Crime Story (The Assassination of Gianni Versace). If you wanna know more about the interior design and how the place has changed since Gianni’s time, I recommend reading the article.

Black eyelet dress

Mangon musta kesämekko illallisasuna. Olen hieman muokannut tätä mekkoa siitä millainen se oli kaupassa. Tässä oli ostettaessa isot puhvihihat, joiden runsaudesta en oikein pitänyt. Koska muuten pidin mekosta, niin päätin näyttää sille vähän saksia. Leikkasin puhvihihat pois, käänsin ja ompelin reunat, jottei kangas repsottaisi.

Näin tämä on mielestäni parempi.

Lisäsin mekkoon myös solmittavan kangsvyön, jotta leveähelmainen mekko ei näyttäisi liian isolta päälläni. Näin sain mekkoon muotoa lisää. Pidän mekon olkapääröyhelöistä ja koin, että ne tulivatkin paremmin esiin ilman puhvihihoja.

What I wore: Black MNG eyelet dress. I love this hemline and the shoulder ruffles.

Sporty chic

Ihana kesäpäivä ja kävelylenkki koiran kanssa merellisessä miljöössä. Kävelimme rauhalliseen Tamminiemeen ihailemaan maisemia ja nauttimaan raikkaat drinkit viihtyisässä Cafe Adjuntantissa. Koirakin sai oman vesikupin. On kiva saada näin hyvää palvelua, että kävelykaverikin huomioidaan pyytämättä.

Kävelyasun tyylinä sporty chic. Päälläni rento musta trikoomekko, jonka sivussa olevalla nauhalla saa vyötäröä rypytettyä kivasti. Auringolta suojasi valkoinen Yankees-lippis ja mustat Ray Ban Erica -aurinkolasit. Jaloissa kevyet Adidaksen Court Adapt -tennarit.

Limoncello Spritz & Aperol Spritz