Se aika vuodesta

Taas on se aika vuodesta, kun alkaa tehdä mieli lomalle. Mielessä lämmin tuulen henkäys ja palmupuun lehtien havina. Kävely meren rannassa, varpaat hiekassa tuntuisi nyt erityisen rentouttavalta. Kaikki stressi saisi tipahtaa pois harteilta ja mielestä.

Edellisiä Miamin reissun kuvia katsellessa mieli palaa tuohon positiiviseen tunteeseen, uuteen energiaan, jonka aurinko ja lepo saavat aikaan. Aurinkoenergiaa, sitä tarvisin juuri nyt.

Se on ihana tunne, kun antaa meren aaltojen tehdä terapiaa mielelle ja keholle.

Oli sitten aurinkoista, puolipilvistä tai vaikka pilvistä, lämmin sää ja trooppinen tuulahdus saa aikaan ihanan olon.

Työtahti tuntuu nykymaailmassa vain kiristyvän, joka ei tee ihmiselle hyvää (ainakaan itsenilaiselle tunnolliselle puurtajalle). Loppuvuonna koin erilaisia stressioireita, sydämen epänormaalia tykyttelyä ja erikoisia vatsavaivoja. Kun työt sitten viime vuodelta loppuivat, koin sellaisen migreenikohtauksen, jollaista en olekaan vuosiin kokenut. Stressi purkaantui, mutta vuodenvaihteen jälkeen töihin palattuani ihoni alkoi oireilemaan. Pieni lepo ei siis riittänytkään, vaan tarvitsisin totaalisen rentoutumiskokemuksen. Sitä odotellessa… Ehkäpä alankin jo katselemaan kevään mallistoja ja uikkarimuotia sillä silmällä.

Today is such a rainy day here in Finland, so there is no better reason to look at some vacation pics. Miami Beach, sun, sea and sand. Mild tropical wind is a refreshing add to that mixture. There I am walking on the beach, and coming out of the water like Aphrodite herself.

Bloggaaja ei tervehtinyt

Huonoja kokemuksia, joista otsikko on pienin. Aiheena Olympus.

Ostin viime kesänä Olympus-kameralleni tyylikkään käsilaukkumaisen kameralaukun, jota olin nähnyt mainostettavan parissakin muotiblogissa. Olin kyseistä laukkua myös katsellut aikaisemmin messuilla ja päädyin ostamaan sen,  vaikka laukku on kooltaan sen verran kompakti, että muuta laukkuun ei juuri mahdukaan kuin kamera ja varalinssi. Pienen salaman saa kyllä laukun nurkkaan mahtumaan, mutta turhaan sitä mukana kantaa, jos sitä ei käytä. Itse en juurikaan salamavaloa käytä, vaan mieluiten otan kuvat luonnonvalossa. Toki tiedän, että täytesalamaa käyttämällä voisi saada minunkin taidoillani hitusen parempia kuvia, ehkä?

Mutta takaisin laukkuun. Ostin kameralaukun siis vihdoin viime kesänä. Ajattelin, että onpa hyvälaatuista nahkaa oleva jämäkkä laukku. Loppusyksystä otin laukun toista kertaa olkapäälleni, jolloin laukkua avatessani sen lukko meni rikki. Laukku vasta toista kertaa käytössä ja lukon magneetti lähti irti paikaltaan! Tarkemmin tutkiessaan siinä näyttää olevan liian lyhyet kiinnikkeet, jotka pitävät magneettia paikallaan. Että sellainen hyvälaatuinen laukku.

Sain magneetin jotenkin pysymään paikallaan, kun painoin kiinnikkeitä työkalulla, mutta saa nähdä miten kauan tämä korjaus pitää. Onpa pettymys! Laukkua ei oikein voi käyttää ilman, että magneetti menee kiinni, koska muuten laukun läppä ei sulkeudu ja on epäkäytännöllistä kulkea kameralaukku auki. 

Myös toinen Olympusta koskeva huono kokemus on mielessä, se sattui messuilla. Rohkaistuin menemään kysymään neuvoa kamera-asiassa. Olin ostanut Olympuksen PEN-kameran ja sitä askarruttanut kysymys vaivasi mieltäni. Kyseisiä kameramalleja oli esittelyssä messuosastolla ja paikalla oli myös merkkiä edustava tunnettu valokuvaaja. Hän oli todella avulias ja ystävällinen yrittäen pohtia kysymykseeni vastausta. Koska hän ei lopulta löytänyt vastausta, jäimme odottamaan Olympuksen edustajaa. Pian edustaja tulikin tauoltaan erään bloggaajan kanssa, joista kumpikaan ei paikalle tultuaan tervehtinyt minua. Bloggaaja ei edes katsonut päin, vaikka blogissaan kehoittaa tulemaan moikkaamaan, jos häntä Olympuksen pisteellä näkyy.  (Olisiko minun pitänyt kirjaimellisesti vetää hiasta…)

Keskustelua kanssani käynyt valokuvaaja johdatti minut edustajan luo ja pääsin esittämään kysymykseni. Edustaja vain katseli ohitseni johonkin korkealle kohti kattoja  eikä osannut sanoa mitään järkevää. Ehdotti vain, että olisin yhteydessä huoltoon – jonka olin jo tehnyt. Olisin lopulta ollut tyytyväinen vain vastaukseen,  onko asia kameran ominaisuus vai vika.  Lopulta lähdin pois messupisteeltä tyrmistyneenä, vastausta saamatta. Kummastelin mielessäni miten edustaja, joka päivätyökseen samaisia kameramalleja esittelee ja niiden teknisistä yksityiskohdista tietoisena, ei osannut vastata oikein mitään. Eikä kysymys mielestäni ollut mikään liian erikoinen.  

Itse kameraan olen ollut aika tyytyväinen, varsinkin erikseen ostamani objektiivin kanssa. Toki oppimista säätöjen kanssa vielä on (vaikka kamera on ollut minulla jo pari vuotta, liian harvoin sitä käytän). Myös mieltä askarruttanut kysymys on vielä ratkaisematta, mutta koska kamera kuitenkin toimii, niin ehkä pärjään ilman vastausta. Ja hyvä, että on YouTube, josta voi katsella muiden kokemuksia ja löytää hyviä vinkkejä! 

I’ve been using my Olympus PEN camera much too little so naturally I have some questions in my mind. Good thing there is YouTube! Thank you all vloggers and bloggers who have time and interest to make those amazing How to videos. I personally don’t like to read a manual (maybe I should RTFM this time)…

And about that beautiful camera bag I bought last summer. Second time I was carrying it, it broke. Actually the magnetic closure broke. So it’s not that functional any more. Too bad.

Winter White

Valkoista talvella? Siis muutakin kuin lunta, jos sitä olisi.

On mennyttä jo se ajatus, ettei talvella voisi pukeutua valkoiseen. Muotimaailmassa vilahtelee termi ’talvenvalkoinen’, joka ei ainoastaan tarkoita väriä, vaan myös talveen sopivia materiaaleja. Takana on ajat, jolloin valkoinen oli pukeutumisessa ‘sallittua’ vasta vapusta alkaen, silloin kun kevät virallisesti alkoi. Yhdysvalloissa termi ‘No white after Labor Day’, ajoi samaa asiaa, ettei talvella olisi tyylikästä pukeutua valkoiseen. Valkoisen pukeutumisen kausi määriteltiin toukokuusta syyskuun alkupuolelle ja sitä  pidettiin lähinnä lomapukeutumisen värinä.

Jo Coco Chanel aikoinaan harasi tätä ajatusta vastaan ja pukeutui halutessaan valkoiseen ympäri vuoden.

Valkoinen näyttää tyylikkäältä talvella, kun se on paksummasta materiaalista kuin ohuet kesävaatteet. Neulos, sametti ja villakangas näyttävät ylellisiltä ns. talvenvalkoisissa sävyissä (kerma, cappuccinon vaahto, lampaan villa, luonnonvalkoinen tai beigeen taittava valkoinen). Vaikka ulkona olisi harmaata, niin talvisiin asusteisiin yhdistettynä valkoinen lyhyempi mekkokin toimii. Itse asiassa tämä näyttää kivan raikkaalta.

Yhdistin valkoisen mekon mustiin paksuihin sukkahousuihin ja mustiin nilkkureihin. Mekon paksumpi pitsi on sopiva talveen ja tämä kokonaisuus toimii ihan ok, varsinkin  näin leutona talvena. Ja ainahan löytyy joku villatakki päälle.

Valkoisien housujen käytön suhteen olisin varovaisempi. Itse en pukeutuisi niihin talvikaudella, elleivät ne olisi lasketteluhousut tai mikä parempi – osana lomapukeutumista. Toisinaan joutuukin vähän ihmettelemään, miten joku uskaltaa lähteä räntäsateessa väistelemään loskakasoja ja vesilammikoita valkoisine lahkeineen. Osaan toki kuvitella tyylikkään asun kauniiseen  talvipäivään, jossa kerman sävyiset kapeat sammarit olisi yhdistetty ruskeisiin mokkanahkasaapikkaisiin, yläosana väljä  kinuskin sävyinen neule.

I’m not going on vacation, I’m just wearing white middle of the winter. It’s OK to wear white after Labor Day, hence the term ‘winter white’. I just need a cream coloured cardigan over this lace dress. I pared this secondhand dress with black thermal tights and suede Ralph Lauren ankle boots.

Lux Helsinki 2020

LUX-valofestivaalia ei vietetty tänä vuonna pakkasessa eikä lumisen maiseman keskellä. Tämän vuoden tammikuu, kuten tiedätte, on täällä Helsingissä sateinen, tuulinen ja kolea. Meinasinkin jättää tapahtuman tällä kertaa kokonaan väliin ikävän sään vuoksi. Lopulta kuitenkin innostuin lähtemään tapahtumaan sen viimeisenä iltana. Onneksi valitsin jalkineiksi kumpparit! Hunterit jalassa ja lämmittävä kaakaokuppi kädessä teki teoksien tutkailusta vähän miellyttävämmän kokemuksen.

Vaikka ilma oli mitä oli, niin tapahtumassa oli taas mukava käydä. Tällä kertaa reitti vei Senaatintorilta kohden kaupunginteatteria; ohjelma alkoi Tuomiokirkolta kulkien Kaisaniemen puiston läpi Tokoinrantaan. Matkan varrella ihailimme lyhtypuistoa, isoa tulitornadoa,  peilipöllöä, veteen heijastettuja valokirjaimia ja interaktiivista maalausta.

SunWind
Lyhtypuisto
Large Fire Tornado
Bubo speculus
Magic Mirror
Do-gooders

Katja Tukiaisen Do-gooders interaktiiviseen animaatioon sai osallistua koskettamalla näyttöä, joka toimi sensoritekniikalla.

Annual five-day art festival The Lux Helsinki was held 4-8.1.2020. Each year this light festival attracts over half a million people! Event presents a diverse range of light art in different forms. People come to marvel at how familiar buildings and spaces are temporarily transformed into unique works of urban art.

Ylelliset tuoksutikut

Rituals-huonetuoksu The Ritual of Dao on mieto tuoksu, jonka tuoksuöljy sisältää valkoista lootusta ja yi yi reniä. Tuoksu tuo mieleen luksushotellin ja sillä saa kotiin ripauksen ylellisyyttä.

Olen ostanut joskus lentokoneesta kyseisen huonetuoksun ja yllätyin iloisesti, kun Kicksin joulukuvastosta löytyi samainen tuote. Joulupukki ei lahjatoivettani ehtinyt kuulla, joten kipaisin itse hakemassa sen joulun jälkeen. Tuotteita oli tasan yksi jäljellä ja sopivasti tässä pienessä koossa, josta juuri pidän.

Tämä tuoksu on lämmin ja mieto eikä ärsytä migreenikkoakaan yhtään, varsinkaan, kun laittaa öljyyn vain pari tikkua. Pari tikkua tosiaankin riittää alkuun vallan mainiosti, ainakin pienemmässä tilassa. Minä pidän tätä tuoksua kylpyhuoneessani. Ihana tuote! Suosittelen.

I love this product! Rituals The Ritual of Dao fragrance sticks are based on the soft aroma of White Lotus and Yi Yi Ren. This is a natural and stylish way to fragrance your home.

Pinkki iltapuku

Juhlat on juhlittu. Ennen juhliin lähtöä ei ollut aikaa ottaa asukuvaa, mitä nyt Instaan ehdin yhden räpsyn ottamaan. Tässä pikainen asukuva heti kotiin tultuani, hieman hämärässä valaistuksessa.

Yhdistin mekon mustiin juhlakenkiin ja mustaan iltalaukkuun, jonka strassikoriste ja samettimainen pinta sopivat mainiosti talven juhliin.

Iltapukuinspis

Siinä se on, sängyn päälle heitettynä ja vyö epämääräisesti taiteltuna.

Tulevien juhlien pukukoodi on black tie ja tilaisuus on sellainen, joka ei vaadi konservatiivista asua, joten kirkkaat jalokiven värit ovatkin mitä sopivampia. Päätin jo kutsun saatuani, etten haluaisi pukeutua mustaan, vaan johonkin muuhun väriin, jos vain sopiva asu löytyisi. Törmätessäni tähän mekkoon asupäätös olikin helppo! Kirkas pinkki, joka lähentelee fuchsiaa voi tuntua rohkealta valinnalta ja minulla ei ole ongelmaa sen kanssa. Eihän Carriellakaan ollut ongelmaa kantaa asua kuin asua.

Sinkkuelämää-sarjan Carrie mielessäni googlailin iltapukukuvia ja asuinspiraatio vaihtuikin Jennifer Lopezin rohkeean tyllimekkoon ja toiseen kirkkaan pinkkiin iltapukuun, jota hän kantoi tyylillä.

Photos: Evening Standard and The Sun.

Sneak peek what I’m going to wear to an upcoming black tie event. I got my style inspiration from gorgeous Jennifer Lopez.

Kutsu juhliin ja toisiinkin

Marraskuulle olisi juhlia tiedossa kaksin kappalein. Tosin toiset niistä taidan jättää väliin. Päätin vastata myöntävästi kutsulle, jonka  pukukoodina on Black Tie. Tilaisuus lähestyy ja nyt onkin asun miettimisen aika. 

Mielessäni olisi midi-mittainen, polven alapuolelle ulottuva cocktail-mekko. Voisin kyllä harkita myös polviin asti ulottuvaa mekkoa, mikäli tämä tuntuisi tarpeeksi juhlavalta. Pitkää iltapukua en ehkä valitse, koska tapahtumapaikka sinällään ei ole niin hienostunut. Tosin pitkä helma tuntuisi erityisen juhlavalta ja tätäkin voisin harkita. 

Yksi ihana pitkähelmainen mekko jäi mieleeni, jonka olisin ostanut heti, jos vain vetoketju olisi mennyt ylös asti kiinni. Kävelin nimittäin tässä yksi päivä Helsingin Fredrikinkadulla olevan PrePorten ohi ja siinä ikkunassa oli aivan täydellinen mekko. Olihan se sitten käytävä kokeilemassa. Mekko oli kevyttä mustaa läpikuultavaa pitsiä, jonka päälle oli ommeltu mustia paljetteja. Vaikkakin mekko oli pitkä, se oli kuitenkin kevyen oloinen. Samaisessa liikkeessä oli myös ihanat mustat Ferragamon juhla-avokkaat, jotka olisin myös ostanut, mikäli eivät olisi lipsuneet kävellessä.

Aionkin ensisijaisesti etsiskellä sopivaa asua secondhand-liikkeistä. Mikäli se käy turhan haastavaksi, voisin harkita asun tilaamista jostain nettikaupasta. Bongasin pari kivaa mekkoa Bubbleroomin sivuilta, josta en olekaan aikaisemmin mitään tilannut. Mietin vain onkohan heidän tuotteensa minkä laatuisia.

Bubbleroomin ihanuuksia, Goddiva ja John Zack -juhlamekot.

Syysauringossa

Syyskuun sunnuntaille oli luvassa pilviä, sadetta ja harmautta. Mikä yllätys olikaan, kun aamupäivän sadekuurojen jälkeen pilvet väistyivät ja aurinko alkoi paistamaan. Iltapäivän uskomaton kirkkaus ja raikas ilma sateen jälkeen sai olon taianomaiseksi.

Valkoinen mekko jo vuosia vanha, Vintage Stories by KappAhl.

September sunday, sunny and bright after the rain. I wore this flowy white dress and felt like a ballerina dancing in the wind. Magical moment.