Historian havinaa

Koska ei voi matkustaa, pitää tyytyä katselemaan matkakuvia. Ja sehän on mukavaa ajanvietettä! Törmäsin omaa kuvagalleriaani selatessa Israelin matkan kuviin. Tel Aviv, kaupunki, jonka monimuotoisuus on kiehtovaa. Kaupungissa historian havina sekoittuu moderniin elämänmenoon. 

Tel Avivin maine liberaalina on varmasti osasyynä siihen, että väestö on nuorta. Myös monet teknologiayritykset ovat tuoneet nuorta väkeä kaupunkiin. Silicon Wadi on pilvenpiirtäjistä muodostunut moderni kaupunginosa. Tälle kontrastina on  vanha kaupunki Old Jaffa ja kaunis vaaleahiekkainen ranta, joka on surffaajien suosiossa. Bauhaus-tyylisiä rakennuksia puolestaan voi bongata White Cityksi nimetyssä kaupunginosassa. Edellämainittujen väliin jää aikaisemmin slummiutuneet korttelit ja niiden pikkukadut. Orientaalisesta arkkitehtuuristaan tunnettu Neve Tzedek on kunnostettu ja on nykyisin täynnä suosittuja ravintoloita,  trendikkäitä putiikkeja ja taidegallerioita.  Kaupunginosa on miltei entisessä loistossaan. Osa rakennuksista on saneerattuja, osa alkuperäisessä muodossaan ja osa vielä hylättyjä, tyhjine huoneine ja graffitteineen. (Oma kokemus joulukuulta 2016).

Mielenkiintoinen ja monikasvoinen kaupunki. 

Neve Tzedek (tai Neve Tsedek) oli ensimmäinen juutalainen kaupunginosa vanhan kaupungin ulkopuolella. Se rakentui, kun Jaffa alkoi tuntua liian ahtaalta. Perheet, jotka halusivat rauhaa ylikansoittuneesta Jaffasta rakensivat uudet talot orientaaliseen tyyliin. Taloihin tehtiin yksityiset kylpyhuoneet ja käymälät. Rakennustyyli oli vanhaan kaupunkiin verraten uutta, värikästä ja yksilöllistä. Kaupunginosan kadut ovat kapeita ja mielenkiintoisia kävellä tänäkin päivänä. Tämä paikka tulikin suosikikseni Tel Avivin matkalla. Sen pienet yllätykselliset putiikit, galleriat ja viihtyisät ravintolat ovat ihastuttavia.

Kaupungin Bauhaus-tyylin toivat mukanaan  Saksasta Tel Aviviin muuttaneet juutalaiset arkkitehdit 1920-1930 -luvuilla. Moderneja Bauhaus-taloja rakennettiin lähemmäs 1940-lukua asti. Tel Avivin kerrotaan olevan ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka oli suunniteltu kansainvälisellä tyylillä ja vielä tänä päivänä ainoa kaupunki, jossa on näin paljon Bauhaus-tyyliä. Siksi valkoinen kaupunginosa, White City, onkin Unescon yksi maailmanperintökohde.

Jaffan vanha kaupunki kiinnostaa turisteja ja onkin keskeinen osa Jaffan kaupunkia. Asukkaat ovat vähentyneet, mutta ravintolat ja taidegalleriat lisääntyneet. Olisi ihana viettää aikaa vanhan kaupungin kupeessa sijaitsevassa ylellisessä hotellissa ja vaikkapa piipahtaa läheisessä kirkossa.

Jaffasta löytyy vanhoja kirkkoja, kappeleita ja moskeijoita, joita on restauroitu. Kuuluisin kirkoista lienee St. Peter’s Church (Pyhän Pietarin kirkko), jonka kellotorni kohoaa korkealle. Illan pimetessä kuuluu minareetin ääni, joka kantautuu kauas meren äärellä olevan moskeijan huipulta. Täällä on oma tunnelmansa, jonka aistii parhaiten kävelemällä keskellä vanhan kaupungin kivisiä katuja ja historiallisia portaikkoja.

Jaffa on ollut Israelin tärkeä satamakaupunki. Nykyään se kuuuu Tel Aviv – Yafo -kaupunkiliitokseen.  Jaffa mainitaan jo kreikkalaisessa mytologiassa, jossa kalliot sataman edustalla edustavat paikkaa, jossa Perseus pelasti Andromean. Raamatullisiin kertomuksiin liittyen nimensä kaupunki on saanut Nooan pojan mukaan, Yafet, joka vedenpaisumuksen jälkeen perusti kaupungin. Myös Joonan tarina liitetään tänne. Keskiajalle mentäessä kaupungin valtasivat arabit (v. 636) ja sen ajan maantieteilijä al-Muqaddasi kutsui kaupunkia Yaffaksi. Tästä nimi taipuukin Jaffaan. Sittemmin suomalaisille tuttu mainoslausahdus ”Jaffat tulloo”, kertoo, että (ne) appelsiinit tulevat täältä. Paljon on ehtinyt tapahtua jo ennen appelsiinien istutusta ja siitä tähän päivään, hallitsijat ovat vaihtuneet ja siitä on taisteltu useita kertoja. 

Toivottavasti taistelu Jaffojen kasvattamiseksi jatkuu, sillä viljelmät ovat huolestuttavasti vähentyneet. Vielä löytyy kuitenkin niitä, jotka haluavat säilyttää tämän kansallisen ylpeyden kasvamisen jatkossakin ja viedä aurinkoisen vitamiinipommin ilosanomaa eteenpäin. Tänne meillekin.

Se on jännä miten kaupunki avautuu eri tavalla, kun siihen enemmän tutustuu, vaikka vain lukemalla eri artikkeleja – verrattaessa tunteeseen heti ensikokemuksen jälkeen. Onneksi on matkakuvat joihin voi palata ja ehkä Israeliin joskus myös uudestaan! 

Aikaisempi Tel Aviv -juttu.

Täällä lisää Tel Avivista -> Tel Aviv guide.

Syksy 2020 trendit

Zimmermann, Tom Ford ja Brock Collection. Kuva: Instyle.com /  Getty Images.

Poimin tähän syksyn trendeistä ne, joista itse pidän, en siis inhokkejani, kuten geometrisiä kuvioita, tilkkutäkkimäisyyttä ja paikattuja farkkuja. 

Seuraavaat tyylit kun omaat, etsimällä vaikka kaapin perukoilta, kierrätysliikkeistä tai tekemällä harkitun uuden ostoksen, niin olet muodikkaana liikkeellä:

1. Ruudut, niin salmiakkiruudut kuin tavallisetkin.

2. Lammasturkit (kelsiturkit), eettisesti tuotetut tietenkin! Turkis on se, jonka voin hankkia feikkinä.

3. Hapsut, jälleen. 

4. Metallinhohtoiset kankaat ja paljetit, helmikirjailut ja koristekivet. 

5. Viitat niin neuloksesta kuin villakankaastakin. Viittoihin voi yhdistää pitkät hansikkaat, joka näyttää hyvälle ja on myös käytännollistä; käsivarret eivät palele. Viittahan se on ponchokin, jonka voi kaivaa esiin tai neuloa uuden.

6. Romanttiset viktoriaaniset röyhelöt ja kaulukset niin mekoissa kuin paitapuseroissakin. Rusetteja unohtamatta.

7. Alusasumaiset pikkumekot, silkki-  ja satiinitopit sekä korsettimaiset yläosat.

8. Jakkupuku hameella.

Marc Jacobs, Alexander McQueen ja Stella McCartney, kuva: 40plussstyle.com.
Alberta Ferretti, Alejandra Alonso Rojas ja Oscar de la Renta. Kuva: 40plusstyle.com.

Mitä uskon näkeväni todellisuudessa kuitenkin enemmän on paksut palmikkoneuleet, isot toppatakit ja reilut untuvatakit. Mukavat farkut vievät tilaa skinny jeanseilta, vaikka leggingsit pysyvät kintuissamme niiden mukavuuden vuoksi. Leggingsit voi ostaa vaikka punaruutuisina Zaralta tai H&M:ltä ja yhdistää reiluun mustaan lampaankarvavuoriseen nahkatakkiin. Vankat maiharit pitävät askeleet varmoina.

Askelta juhlavampaa asua tarvittaessa uskon näkeväni kietaisumekkoja,  puhvihihoja ja löysiä nahkahousuja sekä punaisia mekkoja.

Mitä kenkiin tulee, niin isojen maiharityylisten kenkien lisäksi löysävartiset saapikkaat koetaan nyt trendikkäinä. Toki itse taidan pysyä hyvissä kapeavartisissa saapikkaissani ja olla ostamatta uusia.

Hei, nähdään trendikkäinä syyskaduilla! Eikä haittaa vaikka haluaisit pysyä tutussa ja turvallisessa tyylissä ja luottaa sisäiseen hehkuusi (paljettien sijaan).

Tapas a la di Trevi

Turussa vieraillessa piipahdimme illallistapaksilla ravintola di Trevissä. Ja mitä tapaksia ne olivatkaan! Parhaita maistamiani pieniä suolaisia herkkuja! Suosittelen käymään kyseisessä ravintolassa, jos Turun suunnalla vietät aikaa.

Ravintolasali oli tuona torstai-iltana hiljainen. Syynä lienee kaunis sää, joka helli Turkua. Ravintolan terassilla näytti olevan vilkkaampaa.

Kaikki mitä tapaslistalta nautimme oli todella hyvää, mitään moitteen sijaa ei jäänyt. Ainoa asia, jota kaipasin oli tapas-kokoiset jälkiruoat. Ei sitä jälkiruokakahvin kanssa muuta toivoisi kuin jonkin pienen, herkullisen, makean suupalan. Dessert Tapas, siinäpä idea!

Tapaslistalta maistelimme: marinoituja oliiveja, talon leipää ja hummusta, pimientos de padron eli paahdettuja vihreitä paprikoita, patatas bravas eli friteerattua perunaa salsa brava -kastikkeella ja aiolilla höystettynä, jamon serranoa eli ilmakuivattua kinkkua, Iberico porsaan ribsejä, sekä Pil Pil eli valkosipulilöljyssä kuumennettuja katkarapuja. Tätä listaa kirjoittaessa alankin jo miltei maistamaan suussani maukkaat katkaravut ja herkulliset perunat juuri sopivasti chilillä maustettuna.

Tällä määrällä tapaksia sai kylläisen olon ja listalta jäi vielä maisteltavaa ensi kerralle.

Ravintola di Trevi sijaitsee Aurakatu 1:ssä, Turun keskustassa, lyhyen matkan päässä kauppatorilta ja Aurajoelta, aivan siinä niiden välissä.

Varför Paris vi har ju Åbo

Elokuun muotia: mekko ja maiharit Aurajoen varrella. 

Näissä kengissä askelsin kohti ravintola di Treviä. Aurajoen vartta pitkin kulkiessa elokuinen torstai-ilta vaikutti viikonloppuillalta, sillä kauniista illasta oli nauttimassa moni muukin joen varrella. Ihana elokuun ilta.

Samaa mekkoa olen käyttänyt myös talvella hieman eri tavalla; tämä mekko aikaisemmin oopperassa.

Kumpi stailaus on teidän mieleenne? Entä mitä mieltä olette maiharit ja mekko -trendistä?

Pikkumekossa fillarilla

Vaarin vanhalla pyörällä, pikkumekko päällä ja korilaukku mukana. Yleensä pikkumekko ja polkupyörä on yhdistelmä, jota en suosi, mutta hiljaisella mökkitiellä tämä käynee, sillä ainut johon voin tällä tiellä törmätä on ritariperhonen.

Kuvat kesäpaikasta, jossa kaupungin hulina on vain kaukainen ajatus. Viikko näissä mökkimaisemissa riittää ja sitten haluan vaihtaa maisemaa, kivuten mielummin nelipyöräisen kuin kaksipyöräisen kyytiin. Tämä Tunturi kulkee kyllä kevyesti, mutta tämän selässä liikun vain kesäpaikan lähitiellä ja tutkin lähimaisemia (yleensä vähän turvallisemmassa asussa). 

Summer mini dress from Mango, shoes Converse, hat & Other Stories, sunnies Etnia Barcelona and bike Tunturi.

Vaaleansininen farkkupaita

Olen farkkupaitojen uskollinen fani. Olen ihastunut pehmeisiin, käytännöllisiin, arkisiin farkkupaitapuseroihin jo alle kaksikymppisenä. Tärkeää on, että paita on mukavan tuntuinen, suht’ ohut ja laskeutuvaa denimiä. Paidan pitää olla myös siisti, eli farkkupaitaan en tahdo reikiä tai rimpsuja.

Ostan uuden farkkupaidan aina edellisen loppuun käytettyäni. Kuvassa oleva farkkupaita onkin uusi, tämän kesän alelöytö. Edellinen farkkupaitani oli pesussa kulunut niin, että kangas oli heikentynyt ja paita repesi kainalosta ihan kunnolla. Koska paidan korjaaminen ei kannattanut, otin paidan napit talteen ja kankaan käytin koiran pedin lisätäytteeksi.

Mökkielämää denimissä.
Grocery shopping outfit.

Greetings from our family’s summerhouse. Denim outfit is perfect for country life in Finnish countryside. Casual, durable yet comfortable denim outfit is easy to style. This is how I styled it to go grocery shopping.

What I wore

I wore white.

Valkoinen mekko ja vähän ”attituudia”. Sama mekko kesät talvet, so? Puin tämän mekon talvella mustien sukkisten kanssa (Winter White). Tällä kertaa heinäkuun aurinkoisena päivänä mekko sai parikseen rouheat, maiharityyliset Wondersin nilkkurit.

Secondhand dress, Wonders ankle boots & Ray-Ban Clubround sunglasses.

Mekosta saisi juhlavan asun valitsemalla jalkineiksi kultaiset sirot sandaalit. Tykkään tästä mekosta kyllä näin, rennosti. Kultaiset sandaalit saavat jotain muuta parikseen. Lyhyt helmakaan ei tunnu liian paljastavalta, kun jalassa on matalakorkoiset kengät eikä säärtäkään tule paljastaneeksi liikaa, kun nilkkurin korkea varsi peittää nilkan ja vähän enemmänkin.

Voulez-vous ABBA?

I Do, I Do, I Do, I Do, I Do.

Menneen viikon ilouutinen on ollut, että ABBA tulee julkaisemaan viisi uutta biisiä! Biisejä voi odottaa kuultavan ensi vuoden puolella. Koronatilanne on hidastanut julkaisuaikataulua, mutta odottaminen lisää vain innostusta. 

Lapsuuteni suosikkibändin tahdissa on tanssittu niin vapaalla tyylillä kuin koreografiankin muodossa. Tanssiminen oli suuri intohimoni ja koreografioiden suunnittelu hauskaa ajanvietettä. Tämä veikin meidän pientä tanssiryhmäämme esityksestä ja kilpailusta toiseen. Vaikka suuria palkintoja tai korkeita palkintopallisijoituksia ei tullut, on ajasta jäänyt mukavia muistoja. 

ABBAn jäljittely olikin siskoni kanssa helppoa ja roolijako riidatonta. Siskoni kun on luonnostaan tummempikutrinen kuin minä. Hän oli olevinaan Anni-Frid ja  minä sain olla Agnetha. 

Vaikka ABBAn hajoaminen tapahtui jo vuonna 1982, on heidän musiikkinsa ollut aina suhteellisen ajatonta, siksi heidän biisiensä mukaan tanssiminen ei ole tuntunut yhtään vanhanaikaiselta. Todistaahan sen ABBA-musikaali ja Mamma Mia -leffat!

Mielenkiinnolla odotan minkälainen tyyli ABBAn jäsenillä on tällä vuosituhannella. Ja kiertue, milloin sitä voi odottaa? Siitäkin on puhuttu, mutta taitanee jäädä jonkinlaiseksi hologrammishowksi. Ihan livenä eivät taida esiintyä, mutta aina voi toivoa! Thank you for the music! 

Hey, hey Helen, The Winner takes it all. Ciquitita, Does Your mother know…

Kuvat käynniltäni ABBA-museossa kolmen vuoden takaa.

Aikaisempi ABBA-juttu.

Reloving

Jos jotain vie, niin jotain tuo. Näin kierrätys toimii. Vein rekillisen vaatteita Reloveen ja ostin samasta seconhand-kaupasta tilalle pari uutta paitaa ja yhden kivan Marimekon kangasta olevan pussukan.

Osuipa silmiini yrityksen viesti, että he ovat mukana tulevan Suomi-leffan vaatettajana, kun elokuvan stailisti tulee valikoimaan asuja Reloven valikoimasta. Mahtavaa! Leffa sijoittuu saaristomaisemiin, ja onkin kiva kuvitella millaisia asuvalintoja leffassa tullaan näkemään. Näen jo silmissäni tuulessa liehuvat puuvillamekon helmat ja vaaleiden pellavahousujen lahkeet.

Inka Kallén on Odotus-elokuvan Elli. Kuva: Laura Malmivaara/ePressi.

Kyseessä on elokuva nimeltä Odotus, jonka kuvaukset alkavat elokuussa Turun saaristossa. Elokuvan käsikirjoitus on Aku Louhimiehen ja pääosaa näyttelevän Inka Kallénin yhteistyötä. Hesarin kulttuurisivuilta selvisi, että elokuvan inspiraation lähteenä on ollut Juhani Ahon Papin rouva -romaani, jonka tarinan hahmot ja teemat tuodaan Odotuksessa nykyaikaan. Tämäkin on eräänlaista relovea. ”Koska kierrättäminen on kaunista.”