Kategoria: Uncategorized

Mitä tapahtui? Mihin kaikki hävisi? Carrie painaa tietokoneensa näppäimiä, eikä mikään tunnu herättävän tietokonetta.

Samoin kävi minulle, macbookkini vain kilahtaa – ei muuta, ei elon merkkejä. Samoin tavoin kuin Carrie, minäkin kävelin huoltoliikkeeseen, tosin ilman Manoloja.

Carriemaisesti voisin lohduttautua sillä, että tietokoneen huoltaja iski minulle silmää. I still got it! Tästä voisi tyttöjen kanssa jutella cocktailien ääressä, kuinka päivä oli tällä pelastettu. TV-sarjassa ystävänelikosta Charlotte kyseenalaistaisi silmän iskun, ajatellen silmää iskeneellä miehellä olleen roska silmässä, kun taas Miranda keksisi sen johtuvan pakkoliikkeestä, samalla iskien silmää voimakkaasti. Samantha tietysti olisi sitä mieltä, että tietysti mies flirttaili, ”Carrie, sinun pitää vastata flirttiin jollain tapaa. Oh, Carrie you should ask him out, you got nothing to loose!” Johon Carrie vastaisi: ”Ei tietenkään, ei ainakaan enää, because I don’t back up.”

Onneksi minulla on tiedostot tallessa! Pikku muistutus muillekin: muistakaa varmuuskopioida! Tiedän kyllä tunteen, kun tärkeät tiedostot tai kuvat häviävät, olen ottanut opikseni.

Herään sunnuntaiaamuun päässäni soiden ”Elämä on julmaa, mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa”. Not happening, tuumin. Mietin syytä mistä tämä ei-lempikappaleeni soi päässäni. Kunnes aamukahvin ja browniepalan lomassa tajuan: eilinen shoppailu! Se verotti sen verran pankkitiliäni, että jouduin illalla miettimään loppukuun budjettia, ja säästämistä – sitä ikuista suunnitelmaa. Syy soundträckiin paljastui, on pakko twerkkaa, että saa fyrkkaa…

Ei taitais twerkkaaminen minulta kuitenkaan onnistua, on nimittäin joskus tullut uteliaisuutta kokeiltua (yksinään salaisesti kotona), mutta se vaikuttaa fyysisesti mahdottomalta. Olen päätynyt siihen päätelmään, että niillä jotka sitä taitavat, täytyy olla jollain tapaa irtonainen pylly. I’m your private twerker, a twerker for money…

Browniepalasta, varsinkin siitä toisesta tuli sen verran huono omatunto, että päätän lähteä kuntoilemaan, jätän tanssisalin tällä kertaa kuitenkin toisille. Puntit ja painot, here I come. Mut en rahan takii!

Asusta sen verran, että olen aikaisemmin kokenut toppaliivin olevan turha vaatekappale. Tänä syksynä koin suoranaisen toppaliivi-tarpeen; pelkän hupparin kanssa kävelylenkillä tuli kylmä, jos hupparin päälle laittoi tuulitakin, tuli kuuma. Sitten ymmärsin mitä tarvitsin: toppaliivin. Se antaisi tarvittavaa lämpöä, mutta ei tulisi kuitenkaan liian kuuma, kun ilma pääsisi kiertämään ja kainalot eivät hikoaisi. Toppaliivin voi jättää auki – tai sulkea, jos tuuli ottaa rintakehään. Entisestä toppaliividissaajasta tuli varsinainen toppaliivifani. Nyt aurinkoisella säällä on kuljettu Mangon toppaliivi auki, alla Superdryn huppari, jalassa Adidaksen leggingsit ja Niken lenkkarit.

Earlier I did not understand the function of a puffer vest. I really thought it was an unnecessary piece of clothing. Now I am a fan, fan of a puffer vest! 

My puffer vest is from Mango, hoodie Superdry, leggings Adidas and trainers Nike. Reebok backpack and Ray-Ban sunnies. And to the gym I go.

Sisustusmessuilta terkkuja! Habitare-näyttely oli viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa ja ennätin onneksi piipahtaa siellä.

Deko-lehden osastolla oli tropiikin tuntua ja vielä kesäistä tunnelmaa bambukalusteineen. Kaunista.

Uusi kylpyhuonepinnoite ei tarvitse saumoja! Raikkaan ja tyylikkään näköistä. Tunnustelin pintaa ja arvelin sen olevan liukas. Sen saa kuulema myös karhennettuna, kätevää!

Uusi ihana sänky hyviin yöuniin ja päiväunelmointiin olisi luksusta. Tämä Matrin vuode vaikuttaa erittäin kutsuvalta (”Tule, hyppää ylellisten lakanoiden väliin, upota pääsi pehmeään tyynyyn, anna patjan hyväillä vartalosi kaaria”).

Ranskalaistyyppiset väliseinät rakentaa Wall Up, jonka liiketila on Katajanokalla. Nämä kevytrakenteiset lasiruutuiset tilanjakajat ovat tyylikkäät!

Sellaisia terveisiä.

Greetings from Interior Design Fair, Habitare.

Hernesaarenrannan iltakirppis, Design Market oli pieni, mutta mukava. Tein kolme hyvää löytöä, jotka sain erittäin hyvään hintaan myyjien juuri pakkaillessa tavaroita ja tehdessä lähtöä.

Raitapöksyt, ihanan keveät kesähousut. Lahkeet tosin hieman lyhyet, mutta matalissa kesäkengissä tämä ei paljoa haitanne, ja onhan vajaamittaiset housut juuri nyt hyvinkin trendikkäät.

Kevyt, haalea pinkki röyhelöpaita, jolle löytynee sopiva tilaisuus.

Roosan sävyinen juhlamekko. Helman puhdistamiseen tosin tarvittiin pari pesukertaa, mutta diili oli niin hyvä, että olisi ollut silkkaa hulluutta jättää ostamatta. Naisen logiikkaa.

Harmittamaan jäi musta Laurenin sortsiasu! Vain siksi, että se jäi ostamatta! Siirryin myyntipöydästä toiseen ja unohdin palata katsomaan tarkemmin tuota tyylikästä sortsihaalaria.

Hyvien kauppojen jälkeen istuimme lasillisille nauttien ilta-auringosta. Nälkäkin alkoi hiipimään, joten otin annoksen korealaista. Kimchi Wagon -ruokakioskin kana-annos oli oikein hyvää!

Nyt on tyylikkäitä ja muodikkaita vempeleitä! Selailen vielä viimeistä kertaa poistoon menevää muotilehteä ja sivujen kääntely pysähtyy muodikkaaseen fitness-teknologian mainokseen ja vielä toiseenkin.

Fit  bit flex 2  -aktiivisuusmittari on seurantalaite, joka laskee askeleet, kalorit, kilometrit ja seuraa unen laatua. Tämän fitnessmittarin voit ujuttaa tätä varten suunniteltuun kaulakoruun tai rannekoruun. Upeaa! Tästä minä tykkään. Olisi vain vaikea valita ottaisinko hopean vai kullan sävyisenä, kaula- vai rannekoruna. Hmm… ehkä valitsisin hopean sävyisen rannekkeen. Vähän niin kuin everyday-tyyliä, not too bling.

Sona Connected -ranneke puolestaan on kauniiksi rannekoruksi naamioitunut aktiivisuusmittari, joka on myös suunniteltu muistuttamaan milloin on tauon paikka. Jos kesken hektisen päivän pulssitaso kohoaa, niin ranneke muistuttaa henkäisemään välillä ja pitämään tauon. Tarvitsemme ilmeisesti keinoälyä, jos emme itse älyä pitää ajatustaukoa. Tauot ovat aivoille tärkeää, joten on hyvä, että joku reagoi milloin käydään ylikierroksilla ja alkaa himmaamaan. Se onkin sitten oma päätös totellakko näitä vempaimia vai ei. Hauskaa kuvitella kiivas neuvottelu, jossa yhdellä ja toisella alkaa ranteessa piippaamaan.

Uutta puskee, mutta jos vanhat jutut kiinnostaa, niin ne löytyvät täältä ja suoraan arkistoon pääsee tästä.

Yllä oleva kuva on otettu Israelin Tel Avivissa, josta muuten on tulossa matkajuttua jossain vaiheessa. Adore travel!