Tekijä: Helen

Matka Aiginan saarelle alkoi aamulla Ateenan Pireuksen satamasta. Pitää tähän väliin mainita, että Pireus on varsinaisen vilkas paikka, varsinkin illalla. Eikä mitenkään mieluisa paikka. Tämän tuli huomattua paluumatkalla.

Ja nyt Aiginan tunnelmointiin: Laivamatka Aiginaan kestää puolisentoista tuntia. Heti saarelle saavuttua voi aistia sen leppoisan tunnelman.  Aigina on ihana pieni saari, jossa tuotetaan pistaasipähkinöitä. Näitä pähkinöitä olikin myynnissä erilaisissa muodoissa, mm. tuttuina suolaisina naposteltavina sekä makeina kekseinä ja ihanana tahnana.

Kävelymatkan päässä satamasta on Aiginan museo, jossa on sisämuseo sekä ulkomuseo. Ulkoa kalliolta löytyvät Apollon temppelin jäänteet, jonka yksi osittain säilynyt pylväs kohoaa kohti taivasta. Kallion päältä oli upeat näköalat kohti Aiginan rannikkoa.

Aiginan tekevät pienet rantabulevardin ravintolat, pikkukaupat, sulassa sovussa vierivieren olevat huviveneet ja kalastusveneet, kirkot, hevoskärryt, vuokrattavat mönkijät, skootterit ja pyörät. Alueella on kauniita pikkutaloja ja pikkukujia, hotelleja ja jokunen laiskana loikoileva kulkukissa. Saarelta löytyy myös Aphaian temppeli, hiekkarantoja ja mm. villieläinsairaala. Kirkkojakin on yllättävän monta; itse saarella kävellessäni pysähdyin kahden kirkon edustalle, harmiksi ne olivat siesta-aikaan kiinni. Jälkeenpäin asiaa tutkaillessa selvisi, että kirkkoja on saarella jopa kuusi.

Greek island Aegina is a picturesque, peaceful island. You can walk around island, enjoy seafood in seaside tavernas, shop in small boutiques and visit island’s many churches. There is even six churches in this tiny island! 

Akropoliksen kukkula ja sen historialliset jäänteet, Monastrakin markkinapaikka, Syntagman ostoskatu Ermoustreet, Ateenan ranta ja Aeginan saari. Näistä koostui Ateenan matkani.

Koska halusimme viettää aikaa niin rannalla kuin keskustassakin, päädyimme majoittumaan kahteen eri hotelliin. Ensin rannalla rentoutuen ja sitten keskustan hotellissa, josta oli helppo lähteä kiertelemään nähtävyyksiä ja tekemään ostoksia.

Ateenan keskustassa oleva hotelli Melia voitti rannalla olevan Poseidon-hotellin, vaikka Poseidonin palvelua, varsinkin huonepalvelua ja aamiaistarjoilua on pakko hehkuttaa.

Melia-hienostohotellin kattoterassin näköala oli huikea; näkymä suoraan Akropolis-kukkulalle. Toisessa ilmasuunnassa näkyi St George’s kirkko korkealla Lycabettuksen kukkulalla, mikä illalla hehkui täysikuun valaisemana saaden hengen salpautumaan. Upeat näkymät kerrassaan!

Päiväsaikaan Melian kattoterassi palveli uima-altaan ja porealtaan kera auringonpalvojia. Ylimmässä kerroksessa oleva kuntosali ja saunat tulivat myös tutuiksi. Kun auringonotto päättyi pieneen sadekuuroon päätimme käväistä hamamissa, turkkilaisessa höyrysaunassa. Hotellin henkilökunta lupasi, että hamam olisi lämmin 20 minuutin kuluttua. Päätimme käydä sillä välin huoneessa, ja kun riittävästi aikaa oli kulunut menimme kylpytakit päällä ja tohvelit jalassa toiveikkaina kohti hamamia ja sen rentouttavia höyryjä. Pettymykseksemme se oli kylmä! Uusi yritys, sauna saatiin päälle ja vietimme 15 minuuttia kuntosalilla odottaen höyrysaunan lämpeämistä. Ei olekaan ennen tullut nosteltua puntteja kylpytakissa ja tohveleissa – varsinkaan katsellen kohti Akropolista. Hamam vihdoin lämpeni ja nautimme höyryn rentouttavasta vaikutuksesta. Kävimme vielä pulahtamassa uima-altaassa kun sadekin oli loppunut. Elämän nautintoja!