Samaan aikaan joka vuonna. Miten sattuukaan, miltei päivälleen. Se alkaa, se matkakuume tai kevään odotus. Nautin talvesta, kuten nautin myös eri vuodenajoista, mutta nyt kaipaisi auringon valoa ja lämpöä. Mistäs sitä muuten saisi kuin matkustamalla vähän lämpimille seuduille ja sinne, missä aurinko paistaa pidempään. Matkahaaveita…
Pääsisi tuo tuliaismekkokin käyttöön, jonka ostin itselleni viime reissulta. Mekko on elokuisia Kroatian tuliaisia ja ehdin käyttää sitä vasta yhtenä päivänä. Kaipaan sen keveää helmaa. Kroatiassa näkyi olevan paljon Italiassa tehtyjä vaatteita, kuten tämä mekko ja onhan siellä myös paljon muitakin italiailaisia vaikutteita, onhan maa toisella puolen Adrianmerta. Historiaa unohtamatta. Splitin kaupungissa on virallisesti puhuttukin italiaa, kun kaupunki oli Venetsian valtaamana (v. 1420-1797).
Mekkokuvauksia ilta-auringon kultaamassa Splitin keskustassa, Pyhän Domniuksen katedraalin ulkoseinään nojaten. Todella kaunis paikka ja miten kaunista tuo kalkkikivi onkaan, vuodet vain huokuvat kiviseinästä.
Katedraalilta lähdimme kävelemään rantabulevardia pitkin kohti jahtien täyttämää satamaa. Upeita jahteja kerrakseen! Yhteen niistä asteli koripallolegenda Michael Jordan posseineen.
Jos puhutaan havusta, niin yksi asia, joka nousee mieleen hyvinkin nopeasti – ellei ensimmäisenä, on hiihtäjä Marjo Matikaisen kuuluisa huudahdus. Huudahdus, jonka nuorempikin sukupolvi tietää, vaikkei asianosaista hiihtäjää osaisi nimetäkään. Jätetään huudahdus tällä kertaa väliin ja siirrytään muihin havuihin. Nimittäin Havu-kelloihin.
Havu Watches on suomalainen perheyritys, joka suunnittelee kauniita puukelloja. Puu on materiaalina kaunis, yksilöllinen ja lämmin. Havu-kellomalliston joukosta valitsin itselleni tämän elegantin mallin, joka sopii omaan tyyliini kuin kirsikka kakun päälle. Ja mitenkäs sattuikaan, tämä ihanuus on nimeltään Kirsikka.
Kirsikka on tehty lämpimän sävyisestä kirsikkapuusta, jonka sävyä täydentää niin ikään lämpimän sävyinen metalli.
Havun mallistoa katsellessani jäin toviksi ihailemaan myös selkeää Tuohi-nimeä kantavaa kelloa ja sitä, miten mielenkiintoinen design Korpi-kellossa onkaan. Miesten mallistosta suosikikseni nousi näyttävä kronografi nimeltä Harju. Eikä tässä kaikki, uusia uniikkeja malleja on tulossa lisää! Näin sain tietää tältä oululaiselta perheyritykseltä, joka kuulema sai alkunsa, kun yrittäjät halusivat yhdistää harrastuksensa: luonnon ja kellot. Oiva yhdistelmä tästä tulikin!
Havu Watches is a Finnish small company designing wooden watches. This beauty is made of cherrywood. This elegant beauty has a pretty name also, Kirsikka, what translates cherry. Quite convenient isn’t it? Easy to remember and easy to wear, so soft and warm.
Uudenvuodenaattona, alkuillasta, vielä ennen kuin yksikään raketti paukahti, kävimme pitkällä kävelyllä. Myöhemmin riitti lyhyempi lenkki, jottei karvakaveri säikkyisi.
Kävelylenkin asuna karvaista päällä ja karvaista mukana. Yhdistin ilmavat farkut vaaleaan tekoturkistakkiin. Päätä lämmitti paksu villapipo ja sormia lampaankarvahansikkaat. Jaloissa tutut ja turvalliset maiharit.
Taivas oli sininen, maa valkoinen ja mieli kirkas; odottaen mitä mukavaa uusi vuosi toisi tullessaan.
Meillä kummallakin on pörröiset talviturkit.
Greetings from snowy Finland & Happy New Year!
Matching outfits: We both are wearing something furry and warm (mine is fake). My slouchy and casual wide leg jeans are from Mango. I have fallen in love with this relaxed fit.
Mango shopin vihreä parka, jossa irrotettava tikkiliivi.
Talven 2021-2022 muoti pitää sisällään niin muhkeita toppatakkeja, tekoturkkeja kuin kuosillisia villakangastakkejakin, viittoja unohtamatta. Vaatteiden mitoitus on reilua ja mukavaa, tiukkaa on vain leggingsit, jotka pysyvät muodin kartalla vuodesta toiseen. Leggingsit ovat talvella tosin paksummat ja pidemmät. Hiihtohousuista tuttuja jalkapohjan alta kulkevia remmejä tai kuminauhoja näkyy talven leggarimallistoissa ja ne auttavatkin pitämään nilkat lämpiminä.
Mekoissa näkyy imarelevia rypytyksiä tai ne ovat mukavia pitkiä neulemekkoja. Muodissa ovat myös kaikenlaiset liivit, neuleliivit, toppaliivit, turkisliivit tai vaikkapa farkkuliivit, nimittäin farkkua näkyy muodossa kuin toisessakin: mekkona, housuna, takkina…
Väriä saa olla vaikkapa kaikissa sateenkaaren väreissä. Toki myös ihana suklainen ruskea nahka, tekoturkis, ruutukuosi tai neule vetää puoleensa maanläheisyydellään. Kermanvalkoinen näyttää ylelliseltä kinuskin ruskean kanssa taikka jonkun kirkkaan ja voimakkaan värin käsipuolessa. Tänä talvena saa olla luova!
Löysin todella hyvän YouTube-videon talven trendeistä, jossa on esillä talven trendien parhaat palat. Nauttikaa katselusta!
Mangon musta kesämekko illallisasuna. Olen hieman muokannut tätä mekkoa siitä millainen se oli kaupassa. Tässä oli ostettaessa isot puhvihihat, joiden runsaudesta en oikein pitänyt. Koska muuten pidin mekosta, niin päätin näyttää sille vähän saksia. Leikkasin puhvihihat pois, käänsin ja ompelin reunat, jottei kangas repsottaisi.
Näin tämä on mielestäni parempi.
Lisäsin mekkoon myös solmittavan kangsvyön, jotta leveähelmainen mekko ei näyttäisi liian isolta päälläni. Näin sain mekkoon muotoa lisää. Pidän mekon olkapääröyhelöistä ja koin, että ne tulivatkin paremmin esiin ilman puhvihihoja.
What I wore: Black MNG eyelet dress. I love this hemline and the shoulder ruffles.
Sininen pitkä kesämekko hulmusi kauniisti tuulessa, kun kävelimme Jezinac-rannalla ja tutkailimme uteliaana maisemia ja tätä mielenkiintoista rantaa, jossa oli vanhoja raunioita pylväineen ja tykkeineen. Helman hulmuaminen päättyi kuitenkin siihen, kun yllättäen rantakivetykseen lyönyt aalto kasteli minut vyötäröstä alaspäin. Tilanne tuli niin varoittamatta, että hämmästyksestäni päästyäni alkoi asia naurattamaan suunnattomasti. Pyyhin pieniä vesiroiskeita kasvoiltani ja pitelin vettä valuvaa helmaani ja totesin, että kesä kuivattaa minkä kastelee.
Where: Split, Croatia, Jezinac beach. Wearing: this old blue summer dress.
Jezinacin ranta on kallioista ja kivikkoista. Tämä ranta kiehtoo rohkeita kallioilta veteen hyppääjiä. Jezinacin vierestä, (näistä kuvista oikealle) löytyy Obojena-ranta, jossa on enemmän uimarantamaista: palmupuita, auringonottoaluetta ja rantaviivaa. Täälläkin varsinainen ranta-alue on pikkukivinen. Uimaan mennessä kannattaa käyttää uimakenkiä.
Plaza Jezinac ja Obojena-ranta sijaitsevat Marjan kukkulan eteläisen puolen rinteen alla. Setaliste Ivana Mestrovica -tien varrelta on hyvä näkymä Obojenan rannalle ja kauniille Adrianmerelle.
Olenkin jo kertonut jonkun verran lomakohteeesta ja hotellista, joten nyt on aika loma-asuille. Mitä puinkaan päälle Splitissä. Tässä kaupunkiasuksi valitsemani kerman valkoinen pitsimekko, jossa on ihanat pienet röyhelöhihat.
Hellepäivä vaatii helleasun, vanhassa kaupungissa kävely puolestaan mukavat kengät. Lyhythelmainen mekko ja valkoiset tennarit olivat oikein sopiva kokonaisuus tuohon hetkeen. Lisäsin kokonaisuuteen vielä lomalle sopivan korikassin ja päähän auringon paisteelta suojaavan hellehatun (joka loi jänniä varjoja kasvoilleni).
Palatsin porttien sisällä, vaalean kivetyksen keskellä.Vanhasta kaupungista löytyy mielenkiintoisia syvennyksiä.Riva-promenadilla, meren äärellä.
What I wore in Split. White lace dress and the straw bag are trift store finds. I tend to take good care of my wardrobe; this summerhat and white Puma sneakers are few years old but very well kept.
Matkajuttu Kroatiasta jatkuu. Kerron tässä vielä lisää valitsemastamme hotellista.
Majapaikkamme hotelli Cvita oli viihtyisä, perheomistuksessa oleva neljän tähden hotelli. Tästä Marjan kukkulan rinteessä olevasta hotellista puuttui suuren hotelliketjun persoonattomuus. Vaikkakin yleensä pidän hieman modernimmin sisustetusta hotellihuoneesta, niin tämä kuninkaalliseen tyyliin sisustettu hotelli miellytti viihtyisyydellään ja erinomaisilla mukavuuksillaan.
Huoneemme oli luokiteltu exclusive-huoneeksi, joka oli tilava ja säilytystilaa oli riittävästi. Huoneen erinomaisessa sängyssä sai hyvät yöunet ja tunsin nukkuvani kuin kuningatar. Merelle päin suuntaava parveke oli kiva lisä. Parvekkeella nautinkin päivittäin suihkun jälkeisen virvokkeen ennen kaupunkiin tai illalliselle lähtöä, samalla kun ihailin auringon valossa kimmeltävää Adrianmerta.
Kahden kylpyhuoneen taktiikka on erinomainen! Varsinkin kun toisessa on miellyttävä sadevesisuihku ja toisessa hyvän kokoinen kylpyamme, jossa pääsi rentotumaan. Ihan luksusta! Kun kotona ei ole kylpyammetta on lomalle kiva ottaa mukaan ihanan tuoksuinen kylpypommi, ylellinen kylpyöljy tai pehmeä kylpyvaahto.
Hotellin ulkouima-allas oli ihana! Uima-allasalue toimi myös hotellin ravintola-alueena. Huoneen hintaan kuuluvan monipuolisen aamiaisen sai nauttia joko sisätiloissa tai ulkona uima-altaan vieressä. Päiväsaikaan uima-altaan reunoille tuotiin aurinkotuolit, juomia ja lounasta tarjoiltiin, ja kun aurinko laski, ulkotila muuttui viihtyisäksi ravintolaksi. Ja mikään tylsä hotellin ravintola ei todellakaan ollut kysessä! Kokki pisti parastaan, ruoka oli herkullista, miljöö rauhallinen ja viihtyisä. Ruokien hinnat eivät päätä huimanneet ja juomat olivat hyviä.
Aamiaisen pehmeä cappuccino aamiaisherkkujen kera ja hieman myöhemmin nopea lounas.Illallisella: Linguine pasta-annos ja uima-allasalueen ravintola iltavalaistuksessa.
Vihdoinkin pääsi matkustamaan! Finnairin siivittämänä lensimme helteiseen Kroatiaan. Kroatia ei ollut ennestään tuttu kummallekaan. Toki YouTube-videoita tuli katsottua ennen matkaa niin paljon, että tuntui kuin nähtävyydet olisivat jo tuttuja ennen matkaa.
Lento lähti aamulla kello 7.20, joten lentokentällä piti olla jo 5.20. Vaikka edellisenä yönä tuli nukuttua vain puolitoista tuntia, ei koneessa nukuttanut. Sellainen matkajännitys…
Lento kesti vain vajaat kolme tuntia Helsingistä Split:iin, joten olimme aamupäivästä jo perillä. Hotellillakin olimme ajoissa jo ennen sisäänkirjautumisaikaa. Olimme valinneet viihtyisän Cvita-hotellin sen rauhallisen sijainnin, viihtyisän uima-allasalueen ja kehutun aamiasvalikoiman vuoksi. Hotellin tiloissa on pukuhuoneet ja matkatavaroiden säilytysmahdollisuus, joten olisimme voineet nauttia hotellin tarjoamista mukavuuksista ennen huoneeseemme pääsyä. Sisäuima-allas, kuntosali, spa, saunat, ulkouima-allas ja ravintolan herkut toki houkuttelivat ja lepotuolissa löhöily olisi ehkä ollut järkevin vaihtoehto, varsinkin kun yöunet olivat jääneet vähäisiksi. Päätimme kuitenkin lähteä suoraan kaupunkiin.
Kävelymatkaa Marjan kukkulalla sijaitsevasta hotellista Splitin keskustan kulmille on siinä 1,5-2km ja hyväkuntoisina reippailijoina ajattelimme sen olevan pikainen kävelymatka. Lämpötila oli ehtinyt nousta 31:een celsiusasteeseen ja auringon porotuksessa sehän on jo nelisenkymmentä astetta kuumuutta. Eipä siinä mitään, hiukset hikiseen niskaan liimautuneena saavutimme rinteen alapuolella olevan keskustan, ostimme pikkukaupasta mehujäätelöt viilentyäksemme ja joimme pullolliset vettä. Ensivaikutelma veden äärellä olevasta, auringon hehkua heijastavasta kaupungista oli hyvä, rannassa olevat jahdit korostivat lomatunnelmaa.
Kävelimme rantabulevardia eli Rivaa pitkin ja nälän yllättäessä päätimme lähteä kaupungin porttien sisäpuolelle etsimään hyvää lounaspaikkaa. Olin jo etukäteen katsellut TripAdvisorin sivuilta hyviä ruokapaikkoja, joita kaupungissa löytyykin monia. Splitin ruokakulttuuria kehutaan, eikä suotta (se tuli todettua).
Päästyämme vanhan kaupungin porttien sisäpuolelle huomasimme miten muutkin turistit olivat lähteneet liikkeelle koronasulkujen jälkeen, muurien sisällä oli suorastaan ruuhkaa. Vanhan kaupungin muurit ovat aikanaan suojanneet palatsia, jonka roomalainen keisari Diocletianus rakennutti eläkepäiviään varten (jonne hän vetäytyi vuonna 305). Kyseinen keisari oli ihastunut paikkaan, jota Adrianmeren helmeksikin kutsutaan.
Tähän helmeen mekin ihastuimme. Paitsi ruuhkaan, joka iski vasten kasvoja ja korona-ajatusten pyöriessä mielessä suorastaan pelotti, mutta maskit ruuhkatilanteissa, hyvä käsihygienia ja käsidesi sai olon vapautumaan ensishokin jälkeen.
Etsimme paria ravintolaa, joihin suunnittelimme tutustuvamme. Pyörimme pitkin historiallisen keskustan kujia ja aukioita, kunnes ihan vahingoissa kurkistin eräästä kulmauksesta ja siellähän se olikin, Splitin toiseksi parhaaksi valittu ravintola, jossa käyminen oli minulla ollut juuri mielessä. Hikipisarat otsalla pääsimme aurinkovarjon alla olevaan pöytään ja ensitöiksi tilasimme ison pullon vettä ja kylmät oluet.
Portofino-ravintolan on arvosteltu olevan Splitin toiseksi parhain ravintola. Ruokalistan luomukana-annos oli oikein maukas, jonka kanssa nautin hyvän, huurteisen, nollaprosenttisen Pan-oluen.
Lounaan jälkeen jatkoimme kiertelyä vanhassa kaupungissa. Keskustan muurien sisällä on ihania pikku kujia ja tunnelmallisia vanhoja rakennuksia ihastuttavine syvennyksineen, kauniita portaikkoja ja vihreitä ikkunaluukkuja.
Kassi heiluen tutustumaanidylliseen matkakohteeseen. Asuna ilmava kesäpaita sekä ohuet, keveät housut ja kädessä korikassi. Mustat, useita vuosia vanhat Ril’s-nahkasandaalit kulutin loppuun tällä reissulla.
Mikäs sen mukavampaa helteisenä kesäpäivänä kuin virkistävät vesileikit. Itse nautiskelin täydellisestä kesäpäivästä, meren hiljalleen liplattaessa ja testailin uutta SUP-lautaa, joka toimii myös kanoottina. Tykkäsin kyllä mennä laudalla istualleen ja meloa kohti veneiden tekemiä aaltoja. Se olikin hauskaa!
Suosittelen tällaista lautaa varsinkin niille, jotka pelkäävät tasapainoilla seisaalleen aaltojen heiluttamana. Tämän kanssa pääsee nautiskelemaan vesilläolosta ilman suurempaa liikuntasuoritustakin. Lauta on myös hieman leveämpi ja tukevampi kuin aikaisemmin käyttämäni seisaalleen melottava lauta. Toki tällä laudalla saa myös hyvän treenin perinteiseen tapaan suppaillessa, itselläni ainakin jalat tutisivat pienen kierroksen jälkeen.
Olisi kiva kuulla oletteko suppailleet paljon tai päässeet kokeilemaan myös istuttavaa lautaa?
Ihania elokuun viimeisiä päiviä kaikille! Ja muistakaa, että vesillä ollessa tyyliin kuuluu pelastusliivit!
Last days of august, bummer! This has been a perfect summer, the weather has been amazing, lots of sunny days and warm enough (even here in Finland) to take a plunge into the sea. I hope you had a wonderful summer!
S t y l e A d o r e 